Onnen pilkahdus

Harmoniaa ja rauhaa


Sinä hetkenä, kun kaikki on hyvin. Kun kaikki tyyntyvät elämässä, mikään ei ahdista eikä vie energiaa, voi vain olla. Silloin voi tuntea sen oikean ja aidon itsensä pilkahtavan pintaan. Huomata uskaltavansa olla läsnä, tässä ja nyt. Se saa aikaan  toivoa ja odotusta huomisesta sekä kiitollisuutta tästä hetkestä. Elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta, ymmärtää sen pointin ja tarkoituksen, mikä ei ole sillä hetkellä kovinkaan monimutkaista.

Kumpa niin voisi olla aina. Voi kun osaisin pitää tuota tasapainoa ja harmoniaa yllä elämäni jokaisena päivänä, edes suurimman osan ajastani. Miksi se on edelleen kuitenkin usein niin vaikeaa? Olisi nimittäin todella paljon keveämpää, iloisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa kokea elämänsä hyvyyden, tyyneyden ja lempeyden kautta. Ainainen itku ja hammasten kiristys alkaa jo pikkuhiljaa kyllästyttää. Kärsimyksen ja raatamisen aika kuuluisi olla jo takana päin, sädekehän päänsä päälle kun voi ansaita ilon ja leikkimielisyyden, rauhan ja rakkaudenkin kautta. Jos nyt sädekehää täällä on hakemassa. Itse en kyllä usko, että se olisi elämän perimmäinen tarkoitus. Suoriutua laudaturin arvosanoin tästä elämämme koulusta? Ehei, elämässä kuuluu olla myös epätäydellisyyttä ja rosoisuutta. Mutta se, miten tähän kaikkeen suhtautuu, on varmasti se, jossa olisi parantamisen varaa. Sillä eikö olisi jo todella korkea aika muuttaa omia asenteitaan, sitä tuomitsevaa ja itseluottamusta lyövää suhtautumistaan itseä ja toisia kohtaan? Se kun valitettavasti tuntuu olevan meillä ihmisillä edelleen kuin toinen luonto, ihan huomaamatta. Jokainen vaatii omaa täydellisyyttään ja omaa oikeaansa ymmärtämättä, ettei sellaista ole olemassakaan. Itse ainakin haluan jo niin, koko sydämestäni, päästää tuosta vanhasta ja raskaasta irti. Sivaltaa kuin Arkkienkeli Mikael miekallansa kaikki ikiaikaiset, turhaksi jääneet kahleet poikki ja vapautua nauttimaan jokapäiväisestä ilosta ja valosta, pyyteettömästä rakkaudesta, joka on se perimmäinen oikeutemme ja aidoin omaisuutemme tässä maailmassa. Ja ehkäpä se juuri on se elämämme tarkoitus? Se onni, joka pilkahtaa sinä hetkenä, kun kaikki on hyvin.


-Sanna-



T A K A I S I N    B L O G I K I R J A A N