Elämän pitäminen yksinkertaisena

14.01.2022

Vuosi vaihtuu ja matka jatkuu.  Elämän pitäminen yksinkertaisena on tämän vuodenvaihteeni teema. Ja ihana teema onkin! Uskon, että elämä itsessään on hyvinkin yksinkertainen kaikessa viisaudessaan, mutta me ihmisenä olemme taipuvaisia tekemään kaikesta usein turhan monimutkaista.

Tässä piileekin suuri oivallus. Onnellisuutta on, kun ei tarvitse hötkyillä eikä vouhottaa joka suuntaan. Näin saa tehtyä sen minkä tekee, kunnolla ja perusteellisesti. Ajatuksella ja sydämellä tehty työkin on se aidoin ja laadukkain. Valitettavasti vain tässä kertakäyttöisessä ja kiireisessä maailmassamme tehokkuus ja nopeus menee yleensä laadun edelle. Kaiken pitää tuottaa, ja yleensä tämä tuotto/hyöty lasketaan materiassa, ei henkisenä hyvänä.

Voisi olla hyvä, jos me ihmiset palaisimme ehkä hiukan tehokkuudessamme taaksepäin ja alkaisimme oikeasti elämään yksinkertaisemmin ja rauhallisempaan tahtiin. Pysähtyisimme miettimään, että mitä minä oikeastaan teen ja miksi? Onko tässä kaikessa mitään järkeä, onko sydämeni mukana tässä? Välittyykö olemisestani ja tekemisestäni seesteinen ja positiivinen energia? Jätänkö millaisen jäljen ja osan itsestäni sinne, missä liikun ja vaikutan. Saanko aikaiseksi hyvää? Nautinko, olenko iloinen ja luottavainen?

Elämä on itselleni opettanut sen, että ne asiat, joista todella olen matkan varrella nauttinut ja joissa olen ollut elementissäni, liittyvät loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisiin ja pieniin asioihin. Ja hyvin usein ne liittyvät arkipäiväisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa, ilman sen suurempaa loistokkuutta kuin elämä itse. Sydämessään sen vain tuntee ja jotenkin kaikki on juuri niin tarkoituksenmukaista ja oikeaa kuin pitääkin. Silloin ei ole kyse mistään materiasta, eikä mikään maailmassa ole mielestäni niin arvokasta kuin lähimmäisen kohtaaminen sydämestä käsin. Samalla tavalla kaikessa, mitä me ihmiset teemme, pitäisi olla läsnäolo ja intohimo. Yksinkertaisessa elämässä ihminen oikeasti keskittyy siihen, missä on ja mitä tekee, ajatuksella ja sydämellä. Ottaa sen ajan, minkä tarvitsee ja nauttii siitä.

Tämä on vuodenvaihteeni tärkein sanoma itselleni. Tätä matkaa olen tehnyt jo niin kovin pitkään ja minusta tuntuu, että pääsen sitä oikeaa ajatusta ja oivallusta aina vain lähemmäksi. Melkein voin jo koskettaa sitä. Ja luulempa, ettei vähempi eikä enempi minulle enää riitä. Ja olen siitä hyvin onnellinen!

Oikein ihanaa tätä vuotta!


-Sanna-



T A K A I S I N   B L O G I K I R J A A N